Suomeksi 1+3  (Brodénin pisto)

Hansenin koodi UOOO/UUUOO F1 (tai F2)

Suomessa käytetty mm. paikkakunnilla: Savitaipale, Kitee, Pyhäjoki, Uusikirkko, Turku
Muualla tunnetaan nimellä Brodén Stitch

Videolinkit kuvien alla. 

suomeksi 1+3  oikea puoli	suomeksi 1+3  nurja puoli

Suomeksi 1+3

Video (linkki) - sis. neulakintaan aloitus / aloitussilmukoiden luominen; silmukkaketjun yhdistäminen renkaaksi; toinen kerros (F1/F2); ohuen langan käyttäminen / silmukoiden kiristäminen neulan ympärille; pyöreä aloitus 

Video (linkki) - lyhyt video; vain itse pujottelutapa 


Suomessa tätä neulakinnastekniikkaa on käytetty ainakin Savitaipaleella 1900-luvun alkupuolella. Haastattelemani rouva oli oppinut neulakintaiden tekemisen kotonaan Savitaipaleella, ja suomeksi 1+3 on ainoa pujottelutapa, jota hän koskaan on käyttänyt (henk.koht. haastattelu 9/2010). Tätä pujottelutapaa on käytetty myös Kiteellä (MV keruuarkisto, pahvissa merkintä "63", 1+3 F2) ja Pyhäjoella (9616:17, 1+3 F1). 

Ruotsalainen Märta Brodén teki tämän neulakinnaspiston tunnetuksi kirjassaan 1970-luvulla, ja esim. Anderson (2009) pitää tätä 'peruspistona' kuten täällä Suomessa suomalaista 2+2 -pistoa. 

Historiallinen löytö on ainakin Turusta 1300-1400-lukujen taitteesta (Martikainen, 2015; TE2028). 


Tästä neulakinnastekniikasta on käytetty ainakin nimiä:
Brodén (Schmitt, 1997, 2000, 2006; Overby, 2014)
Norrtäljetekniken (Anderson, 2009) 
Nysättra, Uppsala (Rothquist-Ericsson, 2003)
Variant C, Variant 8 (Westman, 2001)
Plukke tre (Stoltz, 2010)