Tuoreimmat päivitykset

9/2017 - Lisätty uusia videoita

8/2017 - Lisätty uusia videoita

7/2017 - Lisätty uusia videoita ja valokuvia mallipaloista.

10/2016 - Lisätty kolme uutta neulakinnaspistoa (pyöräyttäen ja muut -välilehtiin)

6/2016 - Lisätty linkki Hanna Martikaisen graduun (Neulakinnastekniikasta / Lehtiartikkeleita, graduja ja muita)

Neulakinnas

Näiltä sivuilta löydät ohjeita ja videoita neulakintaan eri työvaiheisiin.

"Viime vuosina neulakintaiden valmistus on tullut käsityön harrastajien keskuudessa 'muotiin'"


- Toini-Inkeri Kaukonen,
57 vuotta sitten (1960)

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:273080 kpl

Kinnasneula

Kinnasneuloja voi ostaa monista käsityöliikkeistä ja ainakin näistä nettikaupoista:
Lauri-tuotteet (ks. välilehdet Tuotteet/Napit sekä Ajankohtaista)
 
Kinnasneulan voi tehdä itsekin.
neulat.jpg

Kinnnasneuloja:
Kataja, hopea, alumiini, jäätelötikku, kataja,
sireeni ja vanhan pankkikortin suikale.

Materiaali

Neulakinnasneuloja on valmistettu ja valmistetaan puusta, luusta, metallista ja muovista. Materiaalina voi olla muun muassa:

- kataja, pihlaja, kuusama, sireeni, oliivipuu, hedelmäpuut, jäätelötikku
- lampaan, poron, sian tai jäniksen luu, inuiitit ovat käyttäneet mursun penisluuta, mammutinluisiakin neuloja tehdään
- hammasharjan varsi, muovikamman varsi, vanhentuneesta pankkikortista leikattu kaistale
- kupari (mm. vanhoista kuparikolikoista on muokattu neuloja), alumiini (alumiinilusikan varsista ja sota-aikana lentokonealumiinista on tehyt neuloja; huom. saattaa värjätä vaaleaa lankaa), rauta, hopea, vanha (kynsi)viila, hiusklipsi (lanka nipsautetaan kiinni, kapeampi pää on "neulan kärki").

Pankkikortista tai vastaavasta leikatulla suikaleella pystyy kyllä tekemään neulakinnasta, vaikka ohut muovineula hieman lörppö onkin ja saksilla leikatut reunat tuntuvat käsiin karheilta. Pankkikorttineulaan silmän saa tehtyä tavallisella lävistäjällä (paperirei'itin). Jäätelötikkujen puu tuntuu olevan melko pehmeää, lohkeavaa, ja reunat kannattaa hioa huolellisesti, ettei saa tikkuja sormiinsa. Jäätelötikkuneulan reunojen lakkaamista kynsilakalla voisi ehkä kokeilla. Sireeni vaikuttaa tiiviiltä ja kestävältä materiaalilta, joka on helppo hioa sileäksi ja luistavaksi.

Yläkuvassa neljäs neula vasemmalta on vanha alumiininen kinnasneula, jonka sain lahjaksi. Neulan kärki on terävä ja se soveltuu erinomaisesti niihin neulakinnastekniikoihin, joissa peukalon takaa poimitaan halkaistu lanka, esim. "suomeksi 1+2,5" (peukalolle jää yksi silmukka, neulalle poimitaan peukalon takaa 2 silmukkaa sekä kolmas silmukka niin, että neula työnnetään langan kierteiden välistä). Kyseiseen alumiinineulaan on myös tehty urat neulansilmästä taaksepäin helpottamaan neulan vetämistä läpi silmukoista.

neula_puu.jpg
Koko

Kinnasneula on yleensä melko suurikokoinen. Pituus voi olla noin 5 cm tai jopa 15 cm, tavallisimmin noin 8 - 12 cm, ja leveys kolmesta neljästä millimetristä noin yhteen senttimetriin. Yleensä neula on litteä, jolloin ohuempi sivu on n. 2 - 3 mm. Metallineuloilla leveyttä vaikuttaisi olevan vähemmän kuin puisilla, samoin paksuutta. Neula voi kaventua kärkeä kohti tai se voi olla melko tasaleveä. Neulanpää on yleensä tylpähkö, ja neulan muoto suora tai kaareva. Pieni kaarevuus kärjessä helpottaa silmukoiden poimimista, mutta on makuasia, millaisen neulan valitsee.


Neulansilmä

Neulassa voi olla yksi silmä jommassakummassa päässä tai keskellä. Reiän muoto on pyöreä, soikea tai pitkulainen lovimainen. Neulansilmän sijainnilla ja muodolla ei ole suurta merkitystä, vaan käyttäjä valitsee itselleen parhaiten käteen sopivan neulan. Soikeaan reikään mahtuu paremmin laskostamaan ylimääräisen langanpituuden, mutta neulansilmä voi olla pienempikin, jos ylimääräisen langanpituuden haahlaa (virkkaa sormin suuriksi silmukoiksi). Myynnissä on myös neuloja, joissa on reikä neulan molemmissa päissä, ja käyttäjä voi valita, kumpaa neulanpäätä käyttää.


Monisilmäiset neulat  

roomalaiset_neulat_ariane_de_nooijer.jpg

Vanhoja roomalaisia neuloja
Kölnin museossa Saksassa.

Valokuva Ariane de Nooijer. 
 

Toini-Inkeri Kaukosen artikkelin mukaan vain Suomesta on tietoja kaksi- ja kolmireikäisistä neuloista, mutta vanhoja kaksisilmäisiä neuloja on museoissa muuallakin. Kaukosen artikkelissa (Museovirasto 1960) kerrotaan, että Museovirasto oli saanut vuoden 1957 kyselytutkimukseen kaksi vastausta, joissa mainittiin kaksi- tai kolmireikäinen kinnasneula. Piirroskuvan perusteella silmät olivat samassa päässä neulaa. Vastaajat eivät olleet ilmeisesti tarkemmin selittäneet monireikäisen neulan käyttötarkoitusta, koska Kaukonen arvelee, että sitä olisi käytetty useammalla värillä työskennellessä. Toisaalla on myös esitetty arvelu, että useampisilmäistä neulaa olisikin saatettu käyttää johonkin muuhun tekniikkaan.

Englanninkielisellä neulakinnaslistalla ehdotettiin, että monireikäisessä neulassa pitkän langanpätkän voisi taitella useammalle siksak-nipulle. Teetin itselleni kolmireikäisen neulan, ja se toimiikin loistavasti langan 'varastointiin'. Myös saksankielisellä listalla on ehditty testata kolmireikäisiä neuloja, ja sieltä saadun palautteen perusteella pitkänkin neulalangan voi laskostaa ylimääräisiin silmiin, eikä lanka takerru itseensä samalla tavalla kuin yksireikäistä neulaa käytettäessä.


Kuvia: