Tuoreimmat päivitykset

12/2019 korjattu toimimattomia linkkejä sekä siirretty mallipalojen kuvat kunkin sivun alkuun ja rakennekuva sivun loppuun (päivitys jatkuu)

Neulakinnas

Näiltä sivuilta löydät ohjeita ja videoita neulakintaan eri työvaiheisiin.

"Viime vuosina neulakintaiden valmistus on tullut käsityön harrastajien keskuudessa 'muotiin'"


- Toini-Inkeri Kaukonen,
60 vuotta sitten (1960)

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:547547 kpl

Suomeksi 1+3  (Brodénin pisto)


Hansenin koodi UOOO/UUUOO F1 (tai F2)

Suomessa käytetty mm. paikkakunnilla: Savitaipale, Kitee, Pyhäjoki, Uusikirkko, Turku
Muualla tunnetaan nimellä Brodén Stitch

Videolinkit kuvien alla. 

p_broden_o-2.jpg p_broden_n-2.jpg
suomeksi 1+3 
oikea puoli 
  
suomeksi 1+3 
nurja puoli 
 

n_suom_13.jpg

Suomeksi 1+3 
 


Video (linkki) - sis. neulakintaan aloitus / aloitussilmukoiden luominen; silmukkaketjun yhdistäminen renkaaksi; toinen kerros (F1/F2); ohuen langan käyttäminen / silmukoiden kiristäminen neulan ympärille; pyöreä aloitus 

Video (linkki) - lyhyt video; vain itse pujottelutapa 


Suomessa tätä neulakinnastekniikkaa on käytetty ainakin Savitaipaleella 1900-luvun alkupuolella. Haastattelemani rouva oli oppinut neulakintaiden tekemisen kotonaan Savitaipaleella, ja suomeksi 1+3 on ainoa pujottelutapa, jota hän koskaan on käyttänyt (henk.koht. haastattelu 9/2010). Tätä pujottelutapaa on käytetty myös Kiteellä (MV keruuarkisto, pahvissa merkintä "63", 1+3 F2) ja Pyhäjoella (9616:17, 1+3 F1). 

Ruotsalainen Märta Brodén teki tämän neulakinnaspiston tunnetuksi kirjassaan 1970-luvulla, ja esim. Anderson (2009) pitää tätä 'peruspistona' kuten täällä Suomessa suomalaista 2+2 -pistoa. 

Historiallinen löytö on ainakin Turusta 1300-1400-lukujen taitteesta (Martikainen, 2015; TE2028). 


Tästä neulakinnastekniikasta on käytetty ainakin nimiä:
Brodén (Schmitt, 1997, 2000, 2006; Overby, 2014)
Norrtäljetekniken (Anderson, 2009) 
Nysättra, Uppsala (Rothquist-Ericsson, 2003)
Variant C, Variant 8 (Westman, 2001)
Plukke tre (Stoltz, 2010)