Tuoreimmat päivitykset

12/2019 korjattu toimimattomia linkkejä sekä siirretty mallipalojen kuvat kunkin sivun alkuun ja rakennekuva sivun loppuun (päivitys jatkuu)

Neulakinnas

Näiltä sivuilta löydät ohjeita ja videoita neulakintaan eri työvaiheisiin.

"Viime vuosina neulakintaiden valmistus on tullut käsityön harrastajien keskuudessa 'muotiin'"


- Toini-Inkeri Kaukonen,
60 vuotta sitten (1960)

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:539376 kpl

Suomeksi 1+2½ 


UOOo/uUUOO F1 (tai F2) 
pieni o ja u = lanka halkaistaan neulalla

Suomessa käytetty mm. paikkakunnilla/alueilla: Etelä-Karjala, Kannas, Kymenlaakso, Pyhäjoki, Vimpeli, Tervola
Ruotsissa Andersonin (2009) kirjassa nimellä Sorunda 1, ja Rothquist-Ericssonin kirjassa (2003) nimellä Morkarla. 

Video (linkki

m_suom_1-2puoli_pyhajoki_o.jpg m_suom_1-2puoli_pyhajoki_n.jpg
suomeksi 1+2½
oikea puoli 
 
suomeksi 1+2½
nurja puoli 


Leinonen mainitsee gradussaan (s. 54), että Suomessa on käytetty tätäkin pujottelutapaa 1+2½, mutta gradussa ei tarkemmin mainita paikkakuntia, vaan vain alue: Etelä-Karjala, Kannas, Kymenlaakso. MV keruuarkistossa on mallipala Vimpelistä (K3/321) ja kuvaus Tervolasta (K3/237). 

Haastattelin syksyllä 2010 puhelimitse erästä 1930-luvulla syntynyttä kintaantekijää, jonka Savossa syntynyt mummi työskenteli peukalon avulla ja "jakoi (halkaisi) langan neulalla". Puhelimitse haastateltu rouva oli myöhemmin itse oppinut toisen tavan (tasona suomeksi 2+2), eikä valitettavasti enää muistanut mumminsa työskentelytapaa ja lankalukuja tarkemmin, joten se on saattanut olla myös esimerkiksi 2+2½.

Tieto Pyhäjoesta on peräisin eräästä blogista 1/2013. Lisään myöhemmin tarkempaa tietoa.

m_suom_1-2puoli_pyhajoki_n-2.jpg
Kuvassa näkyy nurjan puolen neulalla halkaistuja lankoja.