Tuoreimmat päivitykset

12/2019 korjattu toimimattomia linkkejä

Neulakinnas

Näiltä sivuilta löydät ohjeita ja videoita neulakintaan eri työvaiheisiin.

"Viime vuosina neulakintaiden valmistus on tullut käsityön harrastajien keskuudessa 'muotiin'"


- Toini-Inkeri Kaukonen,
60 vuotta sitten (1960)

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:622405 kpl

Suomeksi 1+2½ 


UOOo/uUUOO F1 (tai F2) 
pieni o ja u = lanka halkaistaan neulalla

Suomessa käytetty mm. paikkakunnilla/alueilla: Etelä-Karjala, Kannas, Kymenlaakso, Pyhäjoki, Vimpeli, Tervola
Ruotsissa Andersonin (2009) kirjassa nimellä Sorunda 1, ja Rothquist-Ericssonin kirjassa (2003) nimellä Morkarla. 

Video (linkki

m_suom_1-2puoli_pyhajoki_o.jpg m_suom_1-2puoli_pyhajoki_n.jpg
suomeksi 1+2½
oikea puoli 
 
suomeksi 1+2½
nurja puoli 


Leinonen mainitsee gradussaan (s. 54), että Suomessa on käytetty tätäkin pujottelutapaa 1+2½, mutta gradussa ei tarkemmin mainita paikkakuntia, vaan vain alue: Etelä-Karjala, Kannas, Kymenlaakso. MV keruuarkistossa on mallipala Vimpelistä (K3/321) ja kuvaus Tervolasta (K3/237). 

Haastattelin syksyllä 2010 puhelimitse erästä 1930-luvulla syntynyttä kintaantekijää, jonka Savossa syntynyt mummi työskenteli peukalon avulla ja "jakoi (halkaisi) langan neulalla". Puhelimitse haastateltu rouva oli myöhemmin itse oppinut toisen tavan (tasona suomeksi 2+2), eikä valitettavasti enää muistanut mumminsa työskentelytapaa ja lankalukuja tarkemmin, joten se on saattanut olla myös esimerkiksi 2+2½.

Tieto Pyhäjoesta on peräisin eräästä blogista 1/2013. Lisään myöhemmin tarkempaa tietoa.

m_suom_1-2puoli_pyhajoki_n-2.jpg
Kuvassa näkyy nurjan puolen neulalla halkaistuja lankoja.