Suomeksi 1+2, Kaukola

Kannas, Kaukolan Kekomäki, kiinnitys Mid-1 (M1)

Hansenin koodi UOO/UUOO Mid-1 (M1)
Video (linkki)

Tämän piston kiinnityssilmukka herättää kysymyksiä. Kaukosen artikkelissa (1960) olevasta mallipalasta päätellen kiinnitys on yhteen silmukkaan, M1. Artikkelissa olevasta mustavalkopiirroksesta (kaavio silmukoista) ei pysty sanomaan varmasti, onko kiinnitys M1, M1+F1 vai kenties jotain muuta. Ongelma on siinä, että oletetulla tekotavalla mallipalan oikea ja nurja puoli eivät vastaa alkuperäistä fragmenttia. Lue lisää blogikirjoituksesta täältä (linkki). Alkuperäisten fragmenttien molemmilta puolilta on mustavalkokuvat täällä (linkki). Vajannon artikkeli (2014) sisältää maininnan, että Kaukolan Kekomäen pisto olisi mahdollisesti suomeksi 2+2 eli UUOO/UUOOO M1+F1 (linkki). 

n_kaukola-2.jpg

Suomeksi 1+2 (1 ali, 2 yli) 
Lanka kulkee: ali-yli-yli / ali-ali-yli-yli = UOO/UUOO
Neulat osoittavat reunasilmukoiden poimimisen (M1)



Kannakselta Kaukolan Kekomäestä (kartta) löydetty pujottelutapa. Muuten samanlainen kuin "suomeksi 1+2", mutta kiinnitys ei ole yleinen F1 vaan M1. Neula kuvissa osoittaa edelliseltä kerrokselta poimittavan silmukan.

Lue suomalaisittain neulomisesta lisää alasivulta Suomessa käytetyt tekniikat (linkki)


Kaukolan alkuperäinen, kolmivärinen raidallinen kintaan pala (n. 1200 jaa) on esillä Helsingissä Kansallismuseossa. Pala on toisesta päästä noin kolmen sormen levyinen, kapenee toiseen päähän kahden sormen levyiseksi, ja pituutta palalla on noin neljä sormenleveyttä. Käytetty lanka on ohutta, ja väriraitojen näkyvän osan korkeus on noin 4 mm. Kuva (sivu 27, kuva 12)

 

kaukola_002.jpg




 




Oikea puoli. Työ on tehty parsinneulalla, ja silmukat kiristetty pieniksi peukalon ja etusormen välissä.

 








 

kaukola_004.jpg

 

 

Nurja puoli, joka omasta mielestäni on kauniimpi.

 

 

 

 

 

 

 

 
Tasona, ilman peukaloa:

- Poimi yksi (M1) reunasilmukka edelliseltä kerrokselta.
- Pujota neula varsinaisista silmukoista, oikealta vasemmalle, "yhden ali" ja "kahden yli".
- Käännä neula klo 14 suuntaan, ja pujota "kahden ali" ja "kahden yli".
- Vedä neula lankoineen läpi, ja kiristä uusi silmukka joko peukalon ympärille (ja pudota se sitten pois peukalolta) tai työn reunaan vapaasti.


Peukalolla:

- Poimi yksi (M1) reunasilmukka edelliseltä kerrokselta.
- Peukalolla on yksi silmukka (peukalosilmukka), anna sen olla.
- Poimi peukalon takaa neulalle kaksi silmukkaa (pikkusilmukkaa tai takasilmukkaa), oikealta vasemmalle.
- Käännä neula työtä pitelevän käden peukalon juurta kohti (klo 20), ja pujota neula peukalon ympärillä olevan peukalosilmukan ali sekä neulalangan ali (neulalanka on työstä neulaan kulkeva lanka, työskentelylanka).
- Vedä peukalo pois peukalosilmukasta.
- Kiristä neulan ympärille jäävä silmukka (eli se, jonka juuri pudotit peukalolta) pienemmäksi vetämällä langasta. Saadaksesi sopivan kokoisia silmukoita, et todennäköisesti voi kiristää silmukkaa suoraan neulan ympärille, vaan joudut kiristämään silmukan peukalon ja etusormen väliin. 'Tunnustele', minkä kokoiseksi kiristät silmukan, ja yritä sitten kiristää seuraavat silmukat samalla lailla.
- Vedä neula lankoineen läpi, ja kiristä uusi silmukka peukalon ympärille.



Kunkin pujottelutavan sivun alussa on mainittu myös ns. Hansenin koodi (Egon Hansen's notation), esim. oslolaisella pistolla se on UO/UOO. Työn vaiheet -välilehdellä (linkki) on lyhyesti selitetty asiaa. Hansenin koodi on tavallaan ylimääräistä tietoa, eikä sen tunteminen ole välttämätöntä. Koodi kertoo tiiviissä muodossa, millä tavalla lanka kulkee toisten lankojen yli ja ali, ja jos tuntee Hansenin koodin, aivan uusienkin pujottelutapojen kokeileminen on mahdollista Hansenin koodin avulla.