Suomessa käytetyt tekniikat
Voit hypätä tämän sivun yli, jos haluat. Kintaita pystyy hyvin neulomaan, vaikkei näihin asioihin tutustuisikaan.
Kun katsotaan työtä etupuolelta, suomeksi neulottaessa neula kulkee kahden "langan tai lankaryhmän" ali-yli, kääntyy paluusuuntaan, ja palatessa kulkee kahden "langan tai lankaryhmän" ali-yli.
Egon Hansen kehitteli yhden tavan kirjoittaa neulakinnastekniikoita. Kun peukalo on kiinni työssä, pujottelutavan "suomeksi 2+2" voi ajatella niin, että peukalon ympärille jää 2 peukalosilmukkaa (joita ei poimita), ja neulalle poimitaan 2 silmukkaa. Samalla periaatteella neulotaan muutkin suomalaisen piston versiot. Kun muistaa, että numeroparin ensimmäinen luku tarkoittaa peukalon ympärille jääviä silmukoita, ja jälkimmäinen luku neulalle poimittavia silmukoita, pujottelutekniikoita on helpompi hahmottaa. Yleisin suomeksi neulonnan versio on "suomeksi 2+2". Kaukonen (1960) ja Leinonen (2000) mainitsevat seuraavat suomeksi neulonnan muunnokset:
Suomeksi neulottu, kaksivaiheinen tekniikka ei muutu yksivaiheiseksi, vaikka piston tekee yhdellä neulan liikkeellä. Kaukosen yksi-, kaksi- ja kolmivaiheisuus ei siis liity työvaiheisiin vaan lankojen lukumäärään: siihen, kuinka monen langan tai lankaryhmän yli tai ali neula kulkee. Kun katsotaan työtä etupuolelta, venäjäksi neulottaessa neula kulkee kolmen langan tai lankaryhmän ali-yli-ali, kääntyy paluusuuntaan, ja palatessa kulkee kolmen langan tai lankaryhmän yli-ali-yli.
Egon Hansen kehitteli yhden tavan kirjoittaa neulakinnastekniikoita. Kyseisessä pistossa neula alittaa/ylittää kolme "lankaa tai lankaryhmää" kääntymiskohdan molemmin puolin, joten tekniikka on ns. kolmevaiheista eli venäjäksi neulottua, ja koska piston alussa neula kulkee ensin kahden (2) langan ali, sitten kahden (2) langan yli, ja vielä kahden (2) langan ali, tekniikka on venäjäksi 2+2+2, tai Hansenin koodilla UUOOUU/OOUUOOO. Kun peukalo on kiinni työssä, pujottelutavan "venäjäksi 2+2+2" voi ajatella niin, että peukalon ympärille jää 2 peukalosilmukkaa (joita ei poimita), neulalle poimitaan ensin 2 silmukkaa tavalliseen tapaan ja sitten vielä 2 silmukkaa takakautta. Samalla periaatteella neulotaan muutkin venäläisen piston versiot. Kun muistaa, että numeroista ensimmäinen luku tarkoittaa peukalon ympärille jääviä silmukoita, ja keskimmäinen luku neulalle "tavalliseen tapaan" poimittavia silmukoita, ja viimeinen luku neulalle "takakautta" poimittavia pikkusilmukoita, pujottelutekniikoita on helpompi hahmottaa. Kaukonen (1960) mainitsee seuraavat venäjäksi neulomisen muunnokset: 2+2+2 yleisin Lisäksi Kaukonen mainitsee "viidellä silmällä" neulomisen, mutta ei tarkemmin kerro lankaryhmistä. Soisalon-Soininen (1956, 1957) nimeää viidellä silmällä neulottuja kaksi: 1+2+2 polvijärveläinen Leinonen (2000) mainitsee venäjäksi neulomisen 8 langalla: 1+1+1
Pyöräyttäen neulotut Kaukonen (1960) määritteli pyöräyttäen neulomisen edellä kuvatun kolmivaiheisen (eli venäläisen) menetelmän muunnokseksi. Toisaalta se voidaan nähdä myös kaksivaiheisen (eli suomalaisen) menetelmän muunnoksena, etenkin, kun pyöräyttäen-tekniikan ulkonäkö muistuttaa enemmän suomeksi neulottua. 2+2+po (po=pyöräytettävä silmukka; poimitaan takakautta, neulankärki oikealle) Eli 2 silmukkaa jätetään peukalolle (ei poimita), 2 silmukkaa poimitaan neulalle "tavalliseen tapaan", ja 1 silmukka poimitaan neulalle pyöräyttäen.
Tässä kuvassa näkyy vihreällä viivalla "tavalliseen tapaan" eli suomeksi neulalle poimittava pikkusilmukka. Neula kulkee silmukasta suoraan läpi, etukautta. Sinisellä viivalla on merkitty venäjäksi neulottaessa viimeinen, takakautta poimittava silmukka. Punaisella viivalla on merkitty pyöräyttäen neulonnassa viimeinen, takakautta poimittava silmukka. Venäjäksi neulotussa pinnassa langan kulku näkyy selvästi ali-yli-ali-käännös-yli-ali-yli, mutta pyöräyttäen neulottu pinta muistuttaa suomeksi neulottua, ja se viimeinen, "pyöräytetty" silmukka on piilossa päällimmäisten lankojen alla. Jos lankoja siirtää syrjään, alla näkyvät kierteellä olevat, pyöräytetyt silmukat.
Leinosen (2000) kyselyaineistossa Kaukosen määrittelemää pyöräyttäen neulomisen tapaa (esim. 2+2+po) ei tullut esiin. Viimeistä silmukkaa ei pyöräytetty, mutta sen sijaan parissa kolmessa Leinosen saamista vastauksista kuvattiin toisenlaista pyöräyttäen neulomista: "viidestä langasta kolmas" pyöräytettiin käsin. Leinonen ei tarkemmin kerro tekniikasta eikä pyöräyttämisen suunnasta, joten tein ensin itse kokeiluja ja päätelmiä. "Viidestä langasta kolmas" tarkoittaa, että peukalolle jää 2 silmukkaa (ei poimita), 1 silmukka pyöräytetään, ja 2 silmukkaa poimitaan neulalle tavalliseen tapaan. Jos kolmas silmukka pyöräytetään neulan avulla, silmukka poimitaan neulalle takakautta, neulankärki vasemmalle. Tällöin pyöräytetty kolmas silmukka ei valmiissa neuloksessa jää samalla tavalla kierteelle kuin Kaukosen versiossa, mutta koska valmiin neuloksen pinta suuresti muistuttaa pyöräyttäen neulottua, määrittelin tämänkin version pyöräyttäen neulotuksi (versio 2). 2+pv+2 (pv=pyöräytettävä silmukka poim. takakautta, neulankärki vasemmalle) Peukalolla on aloitustilanteessa 3 silmukkaa, joista vanhin (ylin) poimitaan neulalle takakautta. Peukalolle siis jää 2 silmukkaa, ja 1 silmukka pyöräytetään (pv). Lisäksi peukalon takaa neulalle poimitaan 2 silmukkaa. Eli 2+pv+2. Myös Westman kuvaa kirjassaan (2001) tämäntyyppistä tekniikkaa: 2+pv+2 (variant H)
Tässä linkki blogikirjoitukseeni 7/2015, joka käsittelee Museoviraston neulakinnaskyselyn 1957 (Missä vielä valmistetaan neulakintaita) vastausaineistoa.
Yksivaiheiset Kun katsotaan työtä etupuolelta, yksivaiheisessa neulonnassa neula kulkee yhden "langan tai lankaryhmän" ali (tai yli), kääntyy paluusuuntaan, ja palatessa kulkee yhden "langan tai lankaryhmän" yli (tai ali). Egon Hansen kehitteli yhden tavan kirjoittaa neulakinnastekniikoita.
Tässä kuvassa uloimmainen lanka oikealla kulkee silmukkarivin alareunassa: Suomeksi neulottu, kaksivaiheinen tekniikka ei muutu yksivaiheiseksi, vaikka silmukan tekee yhdellä neulan liikkeellä. Kaukosen yksi-, kaksi- ja kolmivaiheisuus ei siis liity työvaiheisiin vaan lankojen lukumäärään: siihen, kuinka monen langan tai lankaryhmän yli tai ali neula kulkee.
Lisäksi on joukko muita pujottelutapoja, joita ei Suomessa ole ilmeisesti tunnettu, ja jotka eivät sovi edellä kuvattuihin Kaukosen määritelmiin, mm. koptilainen, Åsle, Taalainmaa ja Oman.
|