Tuoreimmat päivitykset

10/2016 - Lisätty kolme uutta neulakinnaspistoa (pyöräyttäen ja muut -välilehtiin)

6/2016 - Lisätty linkki Hanna Martikaisen graduun (Neulakinnastekniikasta / Lehtiartikkeleita, graduja ja muita)

Neulakinnas

Näiltä sivuilta löydät ohjeita ja videoita neulakintaan eri työvaiheisiin.

"Viime vuosina neulakintaiden valmistus on tullut käsityön harrastajien keskuudessa 'muotiin'"


- Toini-Inkeri Kaukonen,
56 vuotta sitten (1960)

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:240849 kpl

Suomessa käytetyt tekniikat


Kaukonen (1960) määritteli Suomessa tunnetut neulakinnastekniikat kolmeen pääryhmään: suomeksi, venäjäksi ja pyöräyttäen neulotut (ks. jokaisesta tarkemmin alla).

Kukin näistä päämääreistä kattaa useampia pujottelutapoja, mikä tarkoittaa, että ei ole olemassa vain yhtä, tiettyä suomeksi neulottua tekniikkaa, eikä yhtä venäjäksi neulottua, vaan niitä on monia.

Epätäydelllinen luettelo erilaisista neulakinnastekniikoista (linkki).

Voit hypätä tämän sivun yli, jos haluat. Kintaita pystyy hyvin neulomaan, vaikkei näihin asioihin tutustuisikaan.


Linkkejä klikkaamalla pääset sivulla suoraan haluamaasi kohtaan: 

Suomeksi 
Venäjäksi 
Pyöräyttäen 
Toinen tapa pyöräyttää 
Yksivaiheiset
Muut


Suomeksi neulotut - kaksivaiheiset

Kun katsotaan työtä etupuolelta, suomeksi neulottaessa neula kulkee kahden "langan tai lankaryhmän" ali-yli, kääntyy paluusuuntaan, ja palatessa kulkee kahden "langan tai lankaryhmän" ali-yli.

iso_suom_22_a.jpg

Suomeksi 2+2 = UUOO/UUOOO

Egon Hansen kehitteli yhden tavan kirjoittaa neulakinnastekniikoita.
U = Under (ali)
O = Over (yli)
/ = langan suunnan muutos.

Tässä kuvassa  äärimmäisenä
oikealla näkyvä lanka kulkee
silmukkarivin alaosassa:
2 langan ali (UU) (=yksi lankaryhmä)
2 langan yli (OO) (=toinen lankaryhm) 
langan suunta kääntyy (/)
2 langan ali (UU)
2 langan yli (OO)
lopuksi risteää vielä itsensä yli (O).

Kyseisessä pistossa neula alittaa/ylittää kaksi "lankaa tai lankaryhmää" kääntymiskohdan molemmin puolin, joten tekniikka on ns. kaksivaiheista eli suomeksi neulottua, ja koska piston alussa neula kulkee ensin kahden (2) langan ali, sitten kahden (2) langan yli, tekniikka on suomeksi 2+2, tai Hansenin koodilla UUOO/UUOOO.

Kun peukalo on kiinni työssä, pujottelutavan "suomeksi 2+2" voi ajatella niin, että peukalon ympärille jää 2 peukalosilmukkaa (joita ei poimita), ja neulalle poimitaan 2 silmukkaa.

Samalla periaatteella neulotaan muutkin suomalaisen piston versiot. Kun muistaa, että numeroparin ensimmäinen luku tarkoittaa peukalon ympärille jääviä silmukoita, ja jälkimmäinen luku neulalle poimittavia silmukoita, pujottelutekniikoita on helpompi hahmottaa.

Yleisin suomeksi neulonnan versio on "suomeksi 2+2". Kaukonen (1960) ja Leinonen (2000) mainitsevat seuraavat suomeksi neulonnan muunnokset:


1+1    
1+2     ohuet kirkkokintaat
1+2½  3. pikkusilmukan lanka halkaistaan, neula säikeiden välistä
1+3    
2+2     yleisin suomalaisen piston versio
2+3     miesten paksut kintaat
3+3     miesten paksut kintaat


Suomeksi neulottu, kaksivaiheinen tekniikka ei muutu yksivaiheiseksi, vaikka piston tekee yhdellä neulan liikkeellä. Kaukosen yksi-, kaksi- ja kolmivaiheisuus ei siis liity työvaiheisiin vaan lankojen lukumäärään: siihen, kuinka monen langan tai lankaryhmän yli tai ali neula kulkee.


 
Venäjäksi neulotut - kolmivaiheiset

Kun katsotaan työtä etupuolelta, venäjäksi neulottaessa neula kulkee kolmen langan tai lankaryhmän ali-yli-ali, kääntyy paluusuuntaan, ja palatessa kulkee kolmen langan tai lankaryhmän yli-ali-yli.

iso_ven_222_a.jpg

Venäjäksi 2+2+2 = UUOOUU/OOUUOOO

Egon Hansen kehitteli yhden tavan kirjoittaa neulakinnastekniikoita.
U = Under (ali)
O = Over (yli)
/ = langan suunnan muutos.

Tässä kuvassa uloimmainen lanka oikealla kulkee silmukkarivin alareunassa: 
2 langan ali (UU) (=yksi lankaryhm) 
2 langan yli (OO) (=toinen lankar.)
2 langan ali (UU) (=kolmas lankar.)
langan suunta kääntyy (/)
2 langan yli (OO)
2 langan ali (UU), 
2  langan yli (OO)
lopuksi risteää vielä itsensä yli (O).

Kyseisessä pistossa neula alittaa/ylittää kolme "lankaa tai lankaryhmää" kääntymiskohdan molemmin puolin, joten tekniikka on ns. kolmevaiheista eli venäjäksi neulottua, ja koska piston alussa neula kulkee ensin kahden (2) langan ali, sitten kahden (2) langan yli, ja vielä kahden (2) langan ali, tekniikka on venäjäksi 2+2+2, tai Hansenin koodilla UUOOUU/OOUUOOO.

Kun peukalo on kiinni työssä, pujottelutavan "venäjäksi 2+2+2" voi ajatella niin, että peukalon ympärille jää 2 peukalosilmukkaa (joita ei poimita), neulalle poimitaan ensin 2 silmukkaa tavalliseen tapaan ja sitten vielä 2 silmukkaa takakautta.

Samalla periaatteella neulotaan muutkin venäläisen piston versiot. Kun muistaa, että numeroista ensimmäinen luku tarkoittaa peukalon ympärille jääviä silmukoita, ja keskimmäinen luku neulalle "tavalliseen tapaan" poimittavia silmukoita, ja viimeinen luku neulalle "takakautta" poimittavia pikkusilmukoita, pujottelutekniikoita on helpompi hahmottaa.

Kaukonen (1960) mainitsee seuraavat venäjäksi neulomisen muunnokset:

2+2+2    yleisin
2+2+3    salmilainen
3+2+2
3+3+3

Lisäksi Kaukonen mainitsee "viidellä silmällä" neulomisen, mutta ei tarkemmin kerro lankaryhmistä. Soisalon-Soininen (1956, 1957) nimeää viidellä silmällä neulottuja kaksi:

1+2+2    polvijärveläinen
2+2+1    sakkolalainen

Leinonen (2000) mainitsee venäjäksi neulomisen 8 langalla:

       2+3+3    joutsenolainen haastateltu

Myös Dalbyn pistona tunnettu tekniikka kuuluu venäjäksi neulottuihin. Sen lankaryhmitys on:

1+1+1

 


 

Pyöräyttäen neulotut

Kaukonen (1960) määritteli pyöräyttäen neulomisen edellä kuvatun kolmivaiheisen (eli venäläisen) menetelmän muunnokseksi. Toisaalta se voidaan nähdä myös kaksivaiheisen (eli suomalaisen) menetelmän muunnoksena, etenkin, kun pyöräyttäen-tekniikan ulkonäkö muistuttaa enemmän suomeksi neulottua.

Vuoden 1957 neulakinnaskyselyn vastauksissa pyöräyttäen neulominen esiintyi muodossa:

2+2+po  (po=pyöräytettävä silmukka; poimitaan takakautta, neulankärki oikealle)

Eli 2 silmukkaa jätetään peukalolle (ei poimita), 2 silmukkaa poimitaan neulalle "tavalliseen tapaan", ja 1 silmukka poimitaan neulalle pyöräyttäen.


iso_pyor_22p_01.jpg

iso_pyor_22p_02.jpg

Pyöräyttäen 2+2+po

Pyöräytetty silmukka siirretty näkyville.


Pyöräyttäen neulominen kirjoitetaan Egon Hansenin koodilla
UUOO Down U/O Up UUOOO F1

UU = ali-ali
OO = yli-yli
Down U = alas ali
/ = neulan suunta kääntyy
O Up = yli ylös
UU = ali-ali
OOO = yli-yli-yli

Olen selittänyt itselleni "Down U/O Up" tarkoittavan - työtä etupuolelta, tasona katsoen - sitä, että neulankärki pujotetaan pyöräytettävään silmukkaan langan ali (U) ja neulankärki käännetään alaspäin (Down). Neulankärki osuu samalla langan alareunan yli (O). Neulankärki käännetään ylöspäin (Up) ja muodostuva silmukka (pyöräytetty silmukka) pidetään neulankärjellä. Sen jälkeen neula pujotetaan paluusuunnassa kahden langan (UU) ja kahden yli (OO), ja lopuksi lanka risteää itsensä (O).

Tasona, ilman peukaloa, työskennellen pyöräyttäminenkin siis on mahdollista, mutta ei kovinkaan käytännöllistä.

Hansenin koodi on mielestäni hankalasti luettava pyöräyttäen-tekniikoiden kohdalla, ja olenkin omiin muistiinpanoihini merkinnyt pyöräytettävän silmukan vain p-kirjaimella.

Venäjäksi ja pyöräyttäen neulotuissa viimeisen silmukan poimimisessa on yksi, pieni ero, joka muuttaa valmiin neuloksen ulkonäköä oleellisesti.

Tässä kuvassa näkyy vihreällä viivalla "tavalliseen tapaan" eli suomeksi neulalle poimittava pikkusilmukka. Neula kulkee silmukasta suoraan läpi, etukautta. Sinisellä viivalla on merkitty venäjäksi neulottaessa viimeinen, takakautta poimittava silmukka. Punaisella viivalla on merkitty pyöräyttäen neulonnassa viimeinen, takakautta poimittava silmukka.

pyorayttaen_12.jpg


Venäjäksi ja pyöräyttäen neulomisen ero on siinä, mihin suuntaan neulankärki viimeisen silmukan poimimisen yhteydessä käännetään. Venäjäksi silmukka poimitaan takakautta, neulankärki käännetään vasemmalle klo 9 suuntaan (pv), kun taas pyöräyttäen silmukka poimitaan samoin takakautta, mutta neulankärki käännetään oikealle klo 3 suuntaan (po).

Venäjäksi neulotussa pinnassa langan kulku näkyy selvästi ali-yli-ali-käännös-yli-ali-yli, mutta pyöräyttäen neulottu pinta muistuttaa suomeksi neulottua, ja se viimeinen, "pyöräytetty" silmukka on piilossa päällimmäisten lankojen alla. Jos lankoja siirtää syrjään, alla näkyvät kierteellä olevat, pyöräytetyt silmukat.

Tässä linkki blogikirjoitukseeni 7/2015, joka käsittelee Museoviraston neulakinnaskyselyn 1957 (Missä vielä valmistetaan neulakintaita) vastausaineistoa.


Toinen tapa pyöräyttää

Leinosen (2000) kyselyaineistossa Kaukosen määrittelemää pyöräyttäen neulomisen tapaa (esim. 2+2+po) ei tullut esiin. Viimeistä silmukkaa ei pyöräytetty, mutta sen sijaan parissa kolmessa Leinosen saamista vastauksista kuvattiin toisenlaista pyöräyttäen neulomista: "viidestä langasta kolmas" pyöräytettiin käsin. Leinonen ei tarkemmin kerro tekniikasta eikä pyöräyttämisen suunnasta, joten tein ensin itse kokeiluja ja päätelmiä. 

Kesällä 2011 tapasin 80-vuotiaan joutsenolaisen rouvan, joka tunsi nämä molemmat alempana kuvaamani pujottelutavat, eli 2+pv+2 sekä 2+po+2. 

"Viidestä langasta kolmas" tarkoittaa, että peukalolle jää 2 silmukkaa (ei poimita), 1 silmukka pyöräytetään, ja 2 silmukkaa poimitaan neulalle tavalliseen tapaan.

Jos kolmas silmukka pyöräytetään neulan avulla, silmukka poimitaan neulalle takakautta, neulankärki vasemmalle. Tällöin pyöräytetty kolmas silmukka ei valmiissa neuloksessa jää samalla tavalla kierteelle kuin Kaukosen versiossa, mutta koska valmiin neuloksen pinta suuresti muistuttaa pyöräyttäen neulottua, määrittelin tämänkin version pyöräyttäen neulotuksi (versio 2). 

2+pv+2   (pv=pyöräytettävä silmukka poim. takakautta, neulankärki vasemmalle)

Peukalolla on aloitustilanteessa 3 silmukkaa, joista vanhin (ylin) poimitaan neulalle takakautta. Peukalolle siis jää 2 silmukkaa, ja 1 silmukka pyöräytetään (pv). Lisäksi peukalon takaa neulalle poimitaan 2 silmukkaa. Eli 2+pv+2.

Myös Westman kuvaa kirjassaan (2001) tämäntyyppistä tekniikkaa:

2+pv+2   (variant H)
2+pv+3   (var. H)
1+pv+1   (var. 6)


Toinen tulkinta Leinosen kuvaamasta "viidestä langasta kolmas pyöräytetään"
-neulakinnastekniikasta olisi

       2+po+2   (po=pyöräytettävä silmukka pyöräytetään käsin vastapäivään)

Tässä versiossa pyöräytys tehdään käsin, ja neula työnnetään silmukkaan vasta sitten. Koska pyöräytettävä silmukka on piston 'keskellä', pyöräytys tähän suuntaan (eli neulankärki oikealle) ei ole mahdollista neulan avulla sujuvasti.

Kesällä 2011 tapasin vanhemman kintaantekijän, joka kertoi sisarensa käyttävän pistoversiota 2+po+2, ja hän myös näytti minulle tämän työtavan. Mutta hän näytti myös itse tekemänsä hatun, joka vaikutti olevan tehty versiolla 2+pv+2, koska pinta oli samanlainen kuin 2+po+2 -pistossa, ja koska en löytänyt kierteellä olevia keskisilmukoita (vrt. twist knit) päällimmäisten lankojen alta, vaikka neulankärjellä siirsin niitä syrjään.


Kävin 4/2010 katsomassa vuoden 1957 neulakinnaskyselyn aineiston näytteitä, ja huomasin, että merkinnöissä jotkut "pyöräyttäen" ja "venäjäksi" ovat menneet ristiin. Esimerkiksi venäjäksi neulotussa mallissa saattoikin lukea "pyöräyttäen, muunnos". Luulin sitä vahingoksi, mutta kun kävin myöhemmin 6/2015 lukemassa aineiston vastauksia ja katsomassa vastausliuskojen liitteinä olleita (eri) näytteitä, totesin, että monelle vastaajista termi 'pyöräyttäen' onkin tarkoittanut venäläistä pujottelutapaa. 

Tässä linkki blogikirjoitukseeni 7/2015, joka käsittelee Museoviraston neulakinnaskyselyn 1957 (Missä vielä valmistetaan neulakintaita) vastausaineistoa.

 


 

Yksivaiheiset

Kun katsotaan työtä etupuolelta, yksivaiheisessa neulonnassa neula kulkee yhden "langan tai lankaryhmän" ali (tai yli), kääntyy paluusuuntaan, ja palatessa kulkee yhden "langan tai lankaryhmän" yli (tai ali).

Egon Hansen kehitteli yhden tavan kirjoittaa neulakinnastekniikoita.
U = Under (ali)

n_york.jpg
Yksivaiheinen pisto, York
UU/OOO


O = Over (yli)
/ = langan suunta kääntyy 

Tässä kuvassa uloimmainen lanka oikealla kulkee silmukkarivin alareunassa:
2 langan ali (UU) (=yksi lankaryhmä)
langan suunta kääntyy (/)
2 langan yli (OO)
ja lopuksi risteää itsensä (O)

Kyseisessä pistossa neula alittaa/ylittää yhden "langan tai lankaryhmän" kääntymiskohdan molemmin puolin, joten tekniikka on ns. yksivaiheista. Hansenin koodilla tämä tekniikka on UU/OOO. 

Myös tanskalaisena pistona tunnettu, Hansenin koodilla O/UO (yli-käännös-ali-yli), on yksivaiheinen pisto. Samoin nimetön pisto, jota kutsun tuplatanskalaiseksi, Hansenin koodilla OO/UUO (2 yli - käännös - 2 ali - 1 yli), on yksivaiheinen.

Suomeksi neulottu, kaksivaiheinen tekniikka ei muutu yksivaiheiseksi, vaikka silmukan tekee yhdellä neulan liikkeellä. Kaukosen yksi-, kaksi- ja kolmivaiheisuus ei siis liity työvaiheisiin vaan lankojen lukumäärään: siihen, kuinka monen langan tai lankaryhmän yli tai ali neula kulkee.
 



Muut

Lisäksi on joukko muita pujottelutapoja, joita ei Suomessa ole ilmeisesti tunnettu, ja jotka eivät sovi edellä kuvattuihin Kaukosen määritelmiin, mm. koptilainen, Åsle, Taalainmaa ja Oman.